Paksoista asiaa

Mitä varten naapurit ovat olemassa? No vaikkapa siksi, että he voivat kätevästi antaa paksoi-kasviksen pienenä lahjana ihan muuten vain. Siis kiitos P. Itse paksoi oli minulle aika tuntematon tuttavuus ja loistava Kotimaiset Kasvikset sivusto tiesikin  kertoa, että paksoin toinen nimi on pinaattikiinankaali ja että sitä voidaan käyttää sekä wokkiruoissa että raakana salaatteihin, niin lihan kuin kalan kanssa. Käteviä tuommoiset kasvikset, että terve, mä sovin vähän joka paikkaan..

Koska olemme lähdössä muutaman päivän päästä juhannuksen viettoon, on jääkaapin viralliset tyhjennyspäivät käynnissä eli kaikki käytetään, mitä sieltä enää löytyy, eikä  turhaa uutta osteta tilalle ennen mökkireissua.  Niinpä annoin maustamattomien broilerinpalojen ("ohuet fileepihvit") marinoitua pari tuntia tekemässäni marinadikastikkeessa, jonka jälkeen grillasin ne nopeasti grillivastuksilla uunissa. Kaveriksi sitten wokkasin paksoita, porkkanaa ja kesäsipulia valkosipulin ja vahvojen pepperonien kera. Ja kyllä, hel-lou paksoi! Tapaamme varmasti uudestaan, sen verran hyvää oli ja sopi tosiaan hyvin myös grilliruoan kanssa. Kannattaa kuitenkin tehdä isompi annos kerralla, ohje on vain kahdelle pieniruokaiselle tai yhdelle isoon nälkään lisäkkeeksi.

Superhelpot wokkikasvikset (1-2 hengelle)

1 paksoi pieninä suikaleina
1 porkkana hyvin ohuina viipaleina
2 kesäsipulia varsineen ohuina suikaleina (n. 4-5 cm pituisina)
4 valkosipulin kynttä palasina
3-4 pientä vahvaa pepperonia pieninä palasina (tai chilipalkoja)
1/2 tl thai-kalakastiketta
1 tl soijakastiketta
1 tl muscovadosokeria
2-3 rkl ruokaöljyä
suolaa, mustapippuria

Ja jos ei ole tullut wokattua niin toimi seuraavasti: Suikaloi kaikki kasvikset suurin piirtein ohuesti saman pituisiksi. Irrota paksoin lehdet kannastaan ja leikkaa 2-3 osaan pitkittäin. Laita valkosipulit ja pepperonit erikseen. Usein näkee aasialaiswokeissa käytettävän sesamöljyä mutta itse käytin rypsiöljyä. Ja aasialainen keittiö on minulle muutenkin kovin tuntematon, joten täällä toisin sanoen sovelletaan todella oman kauhan oikeudella..

Kuumenna öljy esim. kasarissa tai wokkipannussa ja lisää  valkosipulit ja pepperonit (tai chilipalat) pannulle. Pyöräytä noin puolen minuutin ajan ja lisää mukaan loput kasviksista. Pyörittele kasviksia koko ajan, jottei pinta turhaan ruskistu. Näitä kasviksia kuumensin n. 4-5 minuuttia  kaasun keskilämmöllä. (Porkkanat jäivät ehkä liiankin koviksi.)  Lisää thai-kalakastike, soijakastike, sokeri sekä merisuolaa ja pippuria myllystä. Sekoita hyvin, tarkista maku ja tarjoa saman tien. Helppoa ja hyvää: suolaista, mausteista ja hieman makeaa.

Kasvismakaronilaatikko

Huomasin laittaneeni koko kevään paljon erilaisia uuniruokia, lähinnä vasemman käden peukalon 9 viikon sairaslomasta johtuen. Ruoanlaittoon kuuluu yllättävän paljon kaikenlaisia liikesarjoja, joita suorassa sojottava, lastoitettu peukalo yllättäen ei saanutkaan tehdä. Laatikkoruoat ovatkin helppoja valmistaa, riittoisia ja useimmiten myös hyvin edullisia. Tässä kasvismakaronilaatikossa kasviproteiinina toimivat vihreät linssit, joihin olen taas kovin ihastunut monen vuoden tauon jälkeen. Papujen ja linssien käytöstä lihaproteiinin korvikkeena  kirjoittaa enemmän Juhana Harju Uuden mustan  artikkelissa. 

Kasvismakaronilaatikko (lakto-ovo) n. 4 hengelle

5 dl täysjyvämakaroneja
2 dl vihreitä linsseja (Risenta)
1 sipuli hakkeena
2 porkkanaa pieninä palasina
pari lehtisellerin vartta pieninä palasina
3-4 valkosipulin kynttä
2 rkl rypsiöljyä
1 tl paprikajauhetta
1 tl cayennepippuria (jauheena)
1 tl rouhittua mustaa pippuria
200 g paseerattua tomaattia
2-3 dl vettä
suolaa maun mukaan
2 munaa
n. 2 dl maitoa
(juustoraastetta)

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Keitä makaronit ja linssit kypsiksi pussien ohjeiden mukaan. Kuumenna öljy pannussa ja kiehauta mausteita muutaman sekunnin ajan. Lisää lehtiselleri, porkkana, sipuli ja valkosipulin kynnet mukaan. Sekoita muutaman minuutin ajan. Lisää paseerattu tomaatti ja vesi pannulle. Kiehauta ja anna muhia pienellä teholla n. kymmenisen minuuttia tomaattikastikemaiseksi seokseksi. Mausta suolalla.

Valmista munamaito erillisessä astiassa ja sekoita lopulta kaikki ainekset makaronikattilassa keskenään. Näin voit tarvittaessa maustaa seosta tai lisätä nestettä, välttäen ylimääräisen sössimisen uunivuoan kanssa.. Kaada valmis seos rasvattuun uunivuokaan ja lisää halutessasi päälle juustoraaste. Tiedän, on melkein pyhäinhäväistys jättää juustoraaste pois mutta minä hurjapää taisin tällä kertaa näin tehdä...(oikeasti juusto oli loppu, enkä laiskuuttani juossut sitä enää tässä vaiheessa hakemaan.) ;) Kypsennä laatikkoa n. 40-50 minuuttia ja anna tasoittua n. 10 minuuttia ennen tarjoamista.

Pöhinää Ruoka-Suomessa

Viime yö meni Sami Garamin seurassa kokatessa. Ja ennen kuin kaivelet 7 päivää-lehden vihjenumeroa, voin heti aluksi kertoa, että kyse oli siis unesta. Siinä Garam paljastui tunnetuksi ruokabloggaajaksi ja itse  olin osallistujana painajaismaisessa Masterchef-kilpailussa. Garamin kolmesta eri blogipostauksesta tuli valmistaa kalaruoka, ja ohjeistus oli vähintäänkin sekava. En tietysti ilman silmälasejani nähnytkään mitään näyttöpäätteeltä, josta postauksia etsittiin.. (Kuka nyt nukkuisi lasit päässä?) Edellisen illan ruokayliannostus Masterchefiä, Topchef-uusintaa ja Astrids Kök-keittokirjan kalaohjeita yöpalaksi heitti minut lopulta tähän painajaismaiseen unikilpailuun, jossa kukaan osallistuja ei ymmärtänyt yhtään mitään, mistään.

Tuntuu, että maassa on meneillään valtavasti positiivista ruokapöhinää, eikä vain omissa unissani. Uudet ja vanhat kehitysprojektit ovat saaneet tuulta alleen, ruokakulttuurin professoria haetaan   ja kaiken kaikkiaan ilmassa tuntuu olevan muutoksen tuntua ja odotusta ruoan lisääntyneen arvostuksen jatkumisesta toivottuun suuntaan. On luultavasti kuitenkin niitä, joita lukuiset ruokaohjelmat ja -keskustelut jo ahdistavat. Oma kiinnostus saa helposti luulemaan, että kaikkia muitakin täytyy sama asia kiinnostaa. Pitää tämä yrittää pitää mielessä omankin vaahtoamisen ja paasaamisen aikana: kun vastapäinen silmäpari hakee ulko-ovea turhan kiinnostuneena, lienee aika puhua vaikkapa vauvoista ja koirista. Tai - the horror - urheilusta.. ;)

                         Oulangan kansallispuiston pieneltä karhunkierrokselta

Palatakseni Garamiin, pidän hänen ruokafilosofiastaan: "Ruuan pitää olla sellaista, että ihmiset ymmärtävät sitä. Jos annan liian hankalia vinkkejä, tulee heille ruuanlaittorimakauhu. Jos tarjoan liian outoja raaka-aineita, saavat he syömispelon. Haluan, että ruoka on lähellä syöjänsä sydäntä, että hän rakastaa sitä, että haluaa tehdä samanlaista itsekin."

Tähän loppuun laitan vielä todella helpon ja maukkaan kasvissosekeiton ohjeen, ennen kuin lähden loppuviikoksi Kuusamoon kuuntelemaan, mitä tuntureilla on kerrottavana. Varmaan sitä samaa viisautta, mitä Suomen luonto yleensäkin minulle jaksaa muistuttaa eli "Elä sie ihminen hötkyile".  Ja jos sitä porokeittoa siellä sitten, ni.

Perunainen kasvissosekeitto (3-4 hengelle)

2 porkkanaa palasina
1 lehtisellerin varsi paloiteltuna
1 pieni sipuli palasina
1-2 valkosipulia palasina
1 rkl öljyä
1 rkl voita
6-7 perunaa kuorittuina ja paloiteltuna
n. 1 litra vettä
5 maustepippuria
1 laakerinlehti
1 dl kermaa
nokare voita
1 tl suolaa
pinnalle cayennepippuria

Kuumenna öljy ja voi kattilassa kullanruskeaksi. Lisää kuoritut ja paloitellut porkkanat, lehtiselleri sekä sipulit kattilaan ja ruskista palasia keskiteholla parin minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Lisää vesi, perunapalaset sekä maustepippurit, suola ja laakerinlehti. Kiehauta ja keitä n. 20 minuuttia. Poimi maustepippurit ja laakerinlehti pois. (Kannattaa siis laskea pippurit, ellet halua soseuttaa niitä joukkoon..) Kaada osa keiton kasvisliemestä toiseen astiaan.

Soseuta keittoa sauvasekoittimella, lisäten kasvislientä joukkoon haluamasi paksuuden mukaan. Lisää lopuksi kerma ja voi ja lämmitä uudelleen. Tarkista suolaisuus. Voit laittaa esim. hieman cayennepippuria keiton pinnalle ennen tarjoamista. Myös sipulirouhe tai krutongit käy vallan mainiosti, paistetusta pekonista tai sienistä puhumattakaan. (No nyt tuli nälkä!)



Itse pidän sileästä, paksusta sosekeitosta, kuten kuvasta näkyy. Yleensä myös pakastan ylijääneen kasvisliemen esim. kasvisruokien uusiokäyttöön. Tein eilen tätä keittoa vaihtaen osan perunoista n. 1/4 osaan kukkakaalia. Kuullotin myös kukkakaalit muiden kasvisten kanssa maun lisäämiseksi. Hyvää, halpaa ja helppoa, molemmilla tavoilla.

Karamellisoitua elinvoimaa

Aika harvoin tulee sellainen olo, että tämähän oli niin (syntisen) hyvää, että sen täytyy olla mukana kiellettyjen ruokien listalla. Jos siis joku sellaisen on laatinut, itseltäni kun harvoin mitään herkkua olen kieltänyt. Herkkuakin kun on niin monenlaista, ja minun makuhermoilleni tämä juuresten, sokerin, voin ja yrttien yhdistelmä toimi kerrassaan erinomaisesti. Myös tavallisesti lanttua vieroksuva siippani söi niitä mitä parhaimmalla  ruokahalulla, ja sehän aina kokin mieltä lämmittää. Tässä lyhykäisyydessään versioni karamellisoiduista juureksista. 

Karamellisoidut juurekset (2-3 hengelle) 

n. puoli litraa pilkottuja porkkanoita
n. puoli litraa pilkottua lanttua
n. 50-75 g voita
2-3 rkl muscovado ruokosokeria (tai fariinisokeria)
1-2 rkl kuivattua ruohosipulia
1 tl kuivattua rakuunaa
suolaa
mustapippuria

Kuori ja pilko porkkanat ja lanttu tasakokoisiksi paloiksi. Kuumenna voi paistinpannulla kellanruskeaksi. Lisää juurekset ja paahda niitä keskilämmöllä silloin tällöin käännellen, kunnes ne ovat saaneet kauttaaltaan kevyesti väriä. Lisää sokeri. Kääntele jälleen palasia, kunnes sokeri on sulanut ja muhinut muutaman minuutin. Lisää tässä vaiheessa mausteet mukaan ja hauduta matalalla lämmöllä vähintään 10-20 minuuttia, haluamasi kypsyysasteen mukaan.

Itse laitoin palaset 15-20 minuutin paistamisen jälkeen vielä uuniin (n. 175 asteinen) n. 10 minuutiksi odottaessani pääruoan valmistumista. Näin juureksista tuli täysin pehmeitä mutta tämän vaiheen voi myös skipata. Rakuuna sopii lantun kanssa mainiosti, suolan ja mustapippurin täydentäessä makeutta.

Kesäkurpitsa - se hieman hiljaisempi kaveri

Kauppakoriin sujahtaa rutiininomaisesti mukaan niin paprikoita, porkkanoita, erilaisia sipuleita tai vanha kunnon bataatti, jos peruna väsyttää. Ja kukkakaali, tuo ihana vaalea herkku! Lantustakin tuli yhdessä nauriin kanssa vuoden vihannes, onneksi olkoon molemmille. Mutta kesäkurpitsa, tuo hieman hiljaisempi kurkunsukuinen serkku, josta niin harvoin runoja syntyy, jää hyllylle. Mutta ei hätää, olen viime aikoina napannut lähes joka ostosreissulta mukaan pienen kesäkurpitsan, koska se tosiaan sopii miedon makunsa takia lähes ruokaan kuin ruokaan. Kesäkurpitsaa oli mukana  myös viikolla tekemässäni chutneyssä, siihen hyvin sopien.

Teinkin todella helpon ja kätevän iltapalan ko. kaverista, lisää vain mausteet ja juusto -tyylisesti. Seuraavalla kerralla, kauppareissulla, katsele kesäkurpitsaa sillä silmällä.. Ja muuten, alkoi tuo talven lumisuus ja auringottomuus väsyttää siihen nähden, että blogikin sai vaaleamman ilmeen. Kevättä ja valoa kohti. 

Kesäkurpitsaveneet uunissa  (2 kpl)

puolikas kesäkurpitsa
sitruunaoliiviöljyä
cayennepippuria
suolaa
rouhittua mustapippuria
puristettua valkosipulia
juustoraastetta

Lämmitä uuni 175-200 asteeseen. Sivele uuniastia sitruunaoliiviöljyllä. Halkaise puolikas kesäkurpitsa kahtia ja mausta puolikkaat päältä päin. Ripottele päälle ensin cayennepippuria, suolaa ja mustapippuria myllystä ja lisää lopuksi puristettu valkosipuli ja juustoraaste kauttaaltaan mukaan. Ripsauttele päälle pieniä lorauksia sitruunaoliiviöljyä.

Paista uunin keskitasolla n. 25-35 minuuttia. Jos haluat veneistä läpipehmeitä, anna olla uunissa yli puoli tuntia (tai kunnes valmiita). Napakampana eli al dentemaisena kesäkurpitsaa on minun mielestä mukavampi syödä, joten itse otin uunista pois jo 25 minuutin jälkeen. Kätevä ilta- tai alkupala.

Etikka kohtaa sokerin chutneyssa

Olen aina pitänyt hapanimelän mausta ja se ensimmäinen kaupasta ostamani mangochutney oli jotain aivan ihanaa. Chutney-sana tulee hindinkielisestä sanasta catni ja tarkoittaa tahnamaista kastiketta. Meikäläisittäin chutneyt käsitetään ilmeisesti siten, että aina jokin chutneyn ainesosa on keitetty, mutta monissa Pohjois-Intian kielissä sanaa käytetään vain kuvaamaan tuorekäsittelyä, tietää Wikipedia kertoa. Chutneyt on valmistettu tasapainottamaan ja täydentämään pääruoan makuja joko tulisuudellaan tai makeudellaan. Tässä todella lyhyt yhteenveto muutamista rajanvedoista Kuka kukin on?-etikkasäilykeperheen jäsenistä. Lähteinä olen käyttänyt mm. Rajamäen keittiön sivuja sekä Keittiön kautta - ruoanvalmistajan opasta.

Chutney: Makeahko hedelmistä, vihanneksista, yrteistä, viinietikasta ja mausteista valmistettu paksu maustekastike.Tyypillisiä intialaisen chutneyn mausteita ovat mm. inkivääri, neilikka, jeera, chili, neilikka sekä kaneli.

Pikkelsi: Vihannesseos, joka on säilötty maustettuun etikkaliemeen. Kasvikset ovat tavallisesti paloiteltu pieniksi kuutioiksi ja usein maut ovat parhaimmillaan vasta viikkojen kuluttuessa.

Relissi: Höysteenä käytettävä hienonnetuista kasviksista tai raasteista valmistettu kirpeä tai hapanimelä valmiste. Relissi voi olla sileänä kastikkeena, sisältäen pieniä palasia vihanneksia tai hedelmiä.

                                                       Tästä se lähtee.

Chutneykokeiluni ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen ja lopputulos vähintäänkin kohtalainen. Oma chutneyni ei ole Intiaa nähnytkään, koska en käyttänyt mitään tyypillisiä mausteita cayennepippuria lukuunottamatta. Alun perin päätin olla keittämättä porkkanoita ja lehtiselleriä etukäteen mutta sen olisin hyvin voinut tehdä pehmeyden takaamiseksi. Myös mausteiden keittämisjärjestyksessä olisi pitänyt kuulla mahan ääntä eli keittää mausteet ensin öljyssä ja sitten lisätä kasvikset  eikä päinvastoin. Makua löytyi ja hapokkuutta ehkä vähän liikaakin, jota lopussa lisätty banaani mukavasti tasasi. Tässä chutneyssa on kohtalaisesti tulisuutta sekä makeutta. Lopputulokseksi annan kouluarvosanan 8- .

Hapanimelä kasvischutney (1 pieni purkki)

1 porkkana pieninä palasina
1 sipuli pieninä palasina
pieni pala paprikaa palasina
1/2 kesäkurpitsa palasina
2 yksikyntistä valkosipulia pieninä palasina
1 lehtisellerin varsi paloiteltuna
1/2 dl rypsiöljyä
1 tl currya
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria
3/4 dl muscovadosokeria
1/2 -1 dl vettä
1/4 dl hienoa sokeria
1/2 dl balsamiviinietikkaa
1/2 dl omenamehua
1 rkl hunajaa
1 pieni kypsä banaani pieninä palasina

Paloittele kaikki kasvikset pieniksi palasiksi. Kuumenna öljy teräskattilassa (alumiininen ei sovi etikalle) ja lisää kaikki paloitellut kasvikset kattilaan. Sekoita ja kypsennä öljyssä n. 5-7 minuuttia, kunnes sipulit alkavat olla läpikuultavia. Lisää curry joukkoon ja kypsennä sekoittaen parin minuutin ajan. Lisää pippurit, sokerit, vesi sekä balsamico sekoittaen. Anna hautua hiljalleen noin 15 minuuttia kannen alla. Sekoita ja tarkista seoksen paksuus välillä.

Lisää tämän jälkeen omenamehu sekä hunaja ja anna hautua jälleen n. 20 minuuttia. Tarkista maku ja veden määrä. Lisää lopuksi paloiteltu banaani ja anna muhia vielä noin 5 minuuttia. Tarkista jälleen maku etenkin happamuuden ja makeuden osalta parhaimman tasapainon saamiseksi. Tarjoa esim. paistetun broilerin tai kasvispihvien kanssa.

Kurpitsakeiton neitsytmatka

Joskus iskee epätoivo. Tv:stä pulppuaa - etenkin maanantaisin - toinen toistaan parempia kokkeja omine ohjelmineen ja jokaisella on omat hienot visionsa miltä maistuu/näyttää/tuntuu se "oikea" ruoka. IIK! Satunnainen ruoanlaittaja saa harmaita hiuksia vähemmästäkin. Australian Masterchef -ohjelmassa tuomari totesi: "This is one of the big five no-no's in the restaurant world" (raaka kana). No sen minäkin tiesin. Mutta mitä ovat ne neljä muuta? Miltä oikean kurpitsakeiton kuuluu maistua? Ja miksei kukaan koskaan leivitä silakoita kananmunalla missään ohjeessa (niinkuin itse tein tänään)? Saako niin tehdä? Oi voi, yhtäkkiä ruoanlaitto tuntui tosiaan rakettitieteeltä, jonka vain harvat ja valitut hallitsivat. Helpottaisiko tunne, jos vain tekisi jotain ihan uutta ja se saisi mennä ihan rauhassa (pieleen) minun kaavojen mukaan, rehellisenä noviisina laitettuna ilman hifistelyä? Sitähän gastromaniat-kokkaus joka tapauksessa on.. :)

Päätin siis heittäytyä tämän uuden haasteen eteen ja tehdä kurpitsakeittoa ensimmäistä kertaa elämässäni.  Ystäväni Janne oli lahjoittanut minulle purkillisen tekemäänsä kurpitsasosetta ja halusin sen vihdoinkin käyttää pakkasesta johonkin. Olen joskus historiassa kurpitsakeittoa maistanut mutten todellakaan muista/tiedä miltä sen kuuluu maistua...oikeasti. Onko sellaista asiaa edes olemassa kuin The Ultimate Truth of Food? Kävin joka tapauksessa katsomassa ns. anglosaksisia ohjeita netistä, etenkin maustamisen osalta. Tämä oli ihan hyvää kyllä, ja siitä kai ruoanlaitossa loppujen lopuksi on kysymys, hyvän makuisesta lopputuloksesta?  Bataattia oli kyllä lähes yhtä paljon kuin kurpitsasosetta, joten aika kaukana varmaan on alkuperäisestä mutta  joo... joka tapauksessa Hyvää Halloweenia kaikille!

Kurpitsakeitto (4 hengelle)

600 g bataattia paloina
1 sipuli pilkottuna
3 valkosipulin kynttä palasina
1 rkl ruokaöljyä
n. 500 g kurpitsasosetta
5 dl vettä
10 mustapippuria kokonaisena
4 neilikkaa kokonaisena
1/2 tl suolaa
2 dl kermaa
1 mm korianteria
1 mm kanelia
1 mm muskottipähkinää
mustapippuria myllystä
1 rkl balsamicoa
1/2 tl sokeria
cayennepippuria
(nokare voita)

(pieniä kukintoja parsakaalia)

Kuumenna ruokaöljy kattilassa. Lisää sipulit ja bataattipalaset kuumaan öljyyn ja kuullota muutaman minuutin ajan. Lisää kurpitsasose, vesi, mustapippurit sekä neilikat joukkoon. Keitä noin 15 minuuttia keskiteholla kannen alla ja poista neilikat ja pippurit. Soseuta esim. sauvasekoittimella. Lisää suola, kerma ja loput mausteet ja anna hautua noin 10 minuuttia. Tarkista maku. Itse leikin Top chefiä ja lisäilin ensin balsamicoa  - "tämä kaipaa hieman hapokkuutta" - joten jouduin tasaamaan sitä "hieman sokerilla". Tarkista siis maku vielä kerran! Tästä sosekeitosta todettiin sen maistuvan jouluisen mausteiselta. Ennen tarjoilua voit halutessasi valmistaa pienet voissa nopeasti kuullotetut parsakaalin kukinnot keiton päälle. Ripottele cayennepippuria kevyesti keiton pinnalle (keitto jo lautasilla) juuri ennen ruokailua ja lisää lopuksi parsakaalit mukaan.

Oodi parsakaalille!

Uskon parsakaalin voimaan! Noin, nyt se on sanottu. Pidän parsakaalia tämän hetkisen tietämykseni mukaan yhtenä suurena luonnon oman lääkekaapin valmisteista eikä siinä vielä kaikki: samaan hintaan saatte monipuolisen ja maistuvan kasviksen, joka oikeasti sopii lähes kaikkiin ruokalajeihin, keitoista gratiineihin. Parsakaali valittiiin vuoden vihannekseksi 2006, ja kasvismaailmassahan tämä on suuri arvonanto. Niitä muita luonnon lääkekaapin hyviä valmisteita ovat mielestäni tomaatti kaikissa eri muodoissa, mustikka ja punaviini.

Tämä juustoinen  kasvislisuke oli kokeilua puhtaimmillaan "Mitähän jääkaapista oikein löytyy"-tyyliin. Ja lopputulos oli tässä: 

Juustoinen kasvishöyste (3-4 hengelle) 
1 litra vettä
1 tl suolaa
3 kpl porkkanoita
1 kokonainen parsakaali
2 kpl kesäsipulia tai 10 cm palanen purjoa suikaleina
5 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä palasina
1 dl juustoraastetta (mielellään parmesaania)
1 maustemitta rouhittua mustapippuria
1-2 rkl sitruunalla maustettua oliiviöljyä
ripaus suolaa

Kuori ja paloittele porkkanat n. 3 cm pituisiksi ohuiksi suikaleiksi. Kiehauta vesi ja suola kattilassa ja keitä porkkanoita n. 5 minuuttia keskilämmöllä. Kun porkkanat kiehuvat, irrota parsakaalista pieniä kukintoja ja leikkaa kesäsipuli pieneksi silpuksi (tai purjo suikaleiksi).

Lisää vihannekset porkkanoiden joukkoon ja keitä noin 3-4 minuuttia. Parsakaalin tulisi olla loppuvaiheessa puolikovaa. Kaada vesi pois ja sekoita vihannekset kulhossa. Lisää pieniksi paloitellut aurinkokuivatut tomaatit ja juustoraaste vihannesten sekaan. Sekoita ja anna juustoraasteen sulaa.

Mausta pippurilla ja suolalla sekä sitruunalla maustetulla oliiviöljyllä. Myös aurinkokuivattujen tomaattien säilytysöljy käy. Sekoita kevyesti ja tarjoa lisukkeena. Voit valmistaa tämän myös ilman porkkanoita, kuten kuvassa oleva höystö on tehty.

Oho, mihinkäs tuo puoli vuotta hurahti..?!

Tervehdys jälleen, pitkä olikin tuo taukoni bloggauksen ihmemaailmassa eli anteeksi äkkinäinen katoamiseni! Ajattelin kesällä, että olisikohan Gastromaniat tullut tiensä päähän - olisivathan ne harvat mahdolliset lukijani jo aikaa sitten unohtaneet tämän blogin, missä mitään uutta ei näy tapahtuvan. Mutta nyt vaelluslomalta palattuani uutta intoa tuntuu taas olevan eli kokeillaan vielä, syksyhän on uuden alkua ja näin myös tässäkin tapauksessa.

Olen kirjoittanut kesän aikana työharjoittelussa aika paljon ruokaohjeita mutta joutunut jättämään täysin pois ruokaan liittyvät muut pohdinnat terveysnäkökohtia lukuunottamatta, ja nyt olisi paljon pohdittua asiaa tällä muulla saralla pääkopassa - voi siis olla, että paatoksellista puhetta tulee jatkossa näkymään myös täällä. 

Hämmentävä löydös terveyden/sairauden saralta löytyi keväällä: sain diagnoosiksi soija-allergian kummallisiin iho-/silmäoireisiin. Tämä ei ollut lainkaan tervetullut uutinen, joudunhan siis jättämään kaikki soijaproteiinituotteet pois ruokavaliosta. Pahimmat oireet ovat poistuneet kotiruoan ja ahkeran tuoteselosteiden lukemisen avulla, tosin täysin ei ole selvää onko kyseessä pelkkä soijaproteiini vai myös lesitiini, jota todellakin laitetaan ihan joka paikkaan. Tätäkin kirjoittaessani silmäluomi on somasti turvonnut ja mietin, oliko se pari päivää sitten syömä hampurilainen vai se toffeejäätelö, joka tämän aiheutti..Tylsä juttu joka tapauksessa. 

 

Onneksi peruskasvisruokaa voi laittaa ihan ilman soijaakin ja laitan näin syksyn aloittajaisiksi tähän maistuvan juustopiirakan ohjeen. 

Suolainen juustopiirakka (1 vuoka, läpimitta 28 cm) 

Piirakkapohja:
200 g leivontamargariinia palasina
4-5 dl vehnäjauhoja
2-3 rkl vettä
1/2 tl suolaa

Voitele piirakkavuoka margariinilla. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Nypi margariini ja vehnäjauhot tasarakeiseksi seokseksi. Lisää vesi ja suola, ja sekoita taikina tiiviiksi massaksi mutta älä vaivaa. Lisää vesi vähitellen - riippuu näköjään myös jauhojen koostumuksesta tarvitaanko 2 vai 3 rkl vettä. Laita lepäämään jääkaappiin täytteen valmistumisen ajaksi. (Tai 10-15  minuutiksi pakastimeen).

Täyte:
1 kpl sipulia hienonnettuna
3 kpl valkosipulin kynttä palasina 
1 parsakaali pieninä palasina
250 g pakastettuja kasvisuikaleita
2 rkl rypsiöljyä paistamiseen
1 prk yrttituorejuustoa (100 g)
1 dl kasvirasvapohjaista ruokakermaa (esim. 7 % Flora)
1 kpl munia
3 dl vahva-aromisempaa juustoa (esim. mustaleima Emmental)
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl rakuunaa 
1 tl suolaa

Hienonna sipuli ja valkosipuli pieniksi palasiksi. Nypi parsakaalista kukintoja tai leikkaa se reilusti pieniksi palasiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita ja parsakaalia muutaman minuutin ajan. Lisää pakastekasvikset joukkoon ja kuullota keskilämmöllä noin 5- 7 minuutin ajan. Sekoita ja kaada kulhoon. 

Raasta juusto ja sekoita yhdessä tuorejuuston, ruokakerman sekä munan kanssa kasvisten joukkoon. Lisää lopuksi suola, mustapippuri ja rakuuna. Sekoita kevyesti ja tarkista maku. Lisää mausteita tarvittaessa. 

Kaulitse taikina ja levitä vuoalle, tai vaihtoehtoisesti taputtele tasaisesti piirakkavuoalle. Pistele pohjaa haarukalla.  Levitä täyte piirakkapohjan päälle tasaiseksi massaksi ja paista kuumassa uunissa keskitasolla n. 40 minuuttia. Itse olen tehnyt tämän sekä kaasu-uunilla (jolloin valmistuminen oli nopeampaa) että sähköuunissa, jolloin esipaistamista olisi melkein tarvinnut, niin viittä vaille raa'aksi pohja jäi. (Eli voit myös esipaistaa pohjaa n. 10 minuuttia.) Tämä kesä on taas antanut esimerkkiä siitä, että erilaiset uunit ovat yksilöllisiä ja koskaan täysin ehdotonta paistolämpötilaa/-aikaa ei näköjään voi antaa - niin eri tavalla kaasu-uuni ja sähköuuni tekeleitäni on kohdellut. 

Ps. Yläkuva on Korouoman luonnonsuojelualueelta, Posiolta. Maisemat olivat  tosi palkitsevat, kunhan ensin oli kiivennyt 361 porrasta ylöspäin jyrkkää rinnettä pitkin! Voin kertoa, että tulin pitäneeksi tauon jos toisenkin tuossa nousussa.. :)

Kahdet hampurilaiset

Viikonloppuna tuli syötyä hampurilaisia. Perjantaina valmistin hampurilaispihvit jauhelihasta ja sunnuntaiksi olivat vuorossa kasvisburgerit. Käytin Hattingin valmiita hampurilaissämpylöitä ja Felixin valmista hampurilaiskastiketta. Sämpylät kuivuivat vähän turhan nopeasti grillissä, joten merkki menee vaihtoon. Ja seuraavalla kerralla aion kokeilla itsetehtyä chilimajoneesia kastikkeeksi, kunhan sopiva ohje tulee vastaan. (Itse asiassa tuli, mutten tullut nauhoittaneeksi ko. tv-ohjelmaa, joten muisteluksi menee).

 Jauhelihaburgerit (2 kpl)

Jauhelihapihvit (4 pientä tai 3 isoa pihviä)

400 g naudan jauhelihaa
2 tl worchesterkastiketta
1 tl valkoviinietikkaa
1/2 tl suolaa
1 tl sambal oelek- chilitahnaa
1 tl valkosipulijauhetta (tai 3 puristettua kynttä)
mustapippuria myllystä
1 kananmuna

Sekoita jauheliha, kananmuna sekä mausteet, ja pyörittele pyöreitä, tasaisia pihvejä. Paista voissa molemmilta puolilta n. 3-4 minuuttia, kunnes pihvit ovat kypsiä. Varo polttamasta pihvin pintaa (kuten itselleni kävi parin pihvin osalta)..!

Muut ainekset:
1 cheddarviipale/pihvi
1 paksu sipuliviipale/pihvi
salaattia (esim. provencen salaattisekoitus)
tomaattia viipaleina
hampurilaiskastiketta
mustapippuria
paahdettua sipulirouhetta
hampurilaissämpylöitä

Tässä vaiheessa olin hieman kahden vaiheilla miten toimia cheddarin kanssa. Päädyin seuraavaan ratkaisuun: kun pihvit olivat valmiit, laitoin sämpylät grilliin lämpenemään. Tässä vaihessa laitoin jokaisen (edelleen paistinpannulla olevien ) pihvien päälle yhden paksun sipuliviipaleen ja sen päälle cheddarviipaleen. 

Paistoin pihvejä mahdollisimman miedolla lämmöllä kannen alla. Näin juusto ehti sulaa sipulin päälle juuri sopivasti, kunnes sämpylät ovat lämmenneet.

Kokoa ainekset oman mielen mukaan. Itse laitoin provencen salaattisekoitusta ja kastiketta pohjimmaiseksi, siihen päälle yhden pihvin ja lopuksi tomaattia ja sipulirouhetta sekä mustapippuria. Jos haluat reilun pihvin, kannattaa valmistaa vain 3 kpl, neljästä tuli vähän turhankin pieniä. 

Kasvisburgerit

Juurespihvitaikinan voi tehdä luultavasti paaaljon helpommin mutta tein tämän nyt monen mutkan kautta - lähinnä siksi, että saisin pehmeän taikinan. Niinpä esikeitin juureksia mikrossa ja raastoin SEKÄ hienonsin ne monitoimikoneessa. Pieni monitoimikoneeni on niin reipas tapaus, että välillä senkin täytyy päästä ulkoilemaan. Tavallinen raastinrauta ja raa'at kasvikset ovat myös ok,  mutta vaatinevat vain pitemmän kypsennysajan. Ja: kaasuliekki + valurautapannu = helposti palanut pinta eli yritin minimoida pihvien paistoajan.

Juurespihvit (n. 8 kpl pieniä pihvejä lettupannulla)
3 punajuurta
2-3 perunaa
3 porkkanaa
1 sipuli
1 muna
1/2 tl suolaa
2 tl yrttitarhan sekoitusta (tai omia yrttisuosikkeja)
1 tl valkosipulijauhetta
1/2- 1 tl rouhittua mustapippuria
2 tl sambal oelek- chilitahnaa
2 aurinkokuivattua tomaattia pieninä palasina
1 tl hunajaa
3 rkl korppujauhoa
Paistamiseen voita

Kypsennä kuorittuja punajuuria, perunoita sekä porkkanoita mikrossa  4 minuuttia (tai 8 minuuttia kattilassa). Muista myös mikrokuumennuksessa vesi astian pohjalle! Raasta kypsennetyt kasvikset sekä raaka sipuli hienoksi. Lisää mausteet, muna, hunaja ja aurinkokuivatut tomaatit sekä korppujauho.

Jos massa vaikuttaa kovin löysältä, lisää korppujauhoja lisää. (Itse paistoin ensimmäisen satsin "liian löysänä", ja tuloksena  oli epätasaisia/hajoavia pihvejä). Pihvejä tulee pystyä muotoilemaan hyvin käsissä ilman, että ne hajoavat. Jos olet esikeittänyt kasvikset, riittää  paistoajaksi paistin-/lettupannulla n. 4 minuuttia/puoli.

Tällä kertaa päätin toimia cheddarin kanssa toisin. Eli laitoin cheddarviipaleen sulamaan hampurilaissämpylän "ylempään" osaan lämmittäessä niitä grillissä, jolloin kootessa se olisi sulaneena heti pihvin päällä... Muuten laitoin samat lisukkeet kuin jauhelihaburgereissa eli pohjalle provencen salaattisekoitusta, hampurilaiskastiketta ja tomaattia. Koska pihveistä tuli pieniä, yhteen hampurilaiseen meni aina kaksi kasvispihviä. Ja oma suosikkini näistä kahdesta eri hampurilaisversiosta oli kyllä kasvisburgeri, sen verran pihveistä löytyi mausteista potkua.

Kasviskastike kookosmaidossa

Kuten jo Kasvissyöjän makkaraperunapostauksen yhteydessä kerroin, olen lisännyt soijan käyttöä viimeaikaisessa ruoanlaitossani. Minulla _ei_ ole mitään erityistä ruokaan liittyvää ideologiaa: syön pari kertaa vuodessa hyvän pihvin suuresti nauttien ja rasva suupielestä valuen; toisaalta laitan mielelläni kasvisruokaa, koska pidän keveyden tunteesta, minkä kasvispohjaisesta ruoasta saan.  Eläinperäisen proteiinintarpeeni voisin hyvin tyydyttää pelkästään kalalla. Uskoisin, että kalasta luopuminen olisi paljon suurempi kynnyskysymys kuin lihan jättäminen pois ruokavaliosta. Pääasiallinen ruokamottoni onkin vanha kunnon kohtuus kaikessa.

Tämä ruokavaliopohdinta ansaitsee ihan oman postauksensa, joten sitä odotellessa keskitytään toistaiseksi nauttimaan soijapaloista tehdystä kookosmaitokasviskastikkeesta (huh mikä yhdyssanahirviö!). Soijapalojen marinointiin käytin lähes samaa ohjetta kuin bataattien marinointiin em. "makkaraperunoissa". Lisukkeena valmistin couscousia ja curry-juureksia porkkanasta ja lantusta. Nopea ja erinomainen lisukeherkku, jota voisin syödä melkein ruoan kuin ruoan yhteydessä.

Kookosmaito-kasviskastike (2-3 hengelle)
2 dl kuivia soijapaloja
4 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
Lisää soijapalat kiehuvaan veteen yhdessä kasvisliemikuution kanssa. Keitä n. 10 minuuttia ja siivilöi vesi pois.

Marinadi:
0,5 dl rypsiöljyä
2 rkl ketsuppia
1 rkl soijakastiketta
1 tl basilikaa
1 rkl hunajaa
1 maustemitta mustapippuria
1 tl paahdettua sipulirouhetta
1 maustemitta currya

Sekoita marinadiainekset keskenään ja lisää soijapalojen joukkoon.

Valmista loput kastikkeesta seuraavasti:

2 rkl rypsiöljyä
10 cm purjoa ohuina suikaleina
2 porkkanaa pieninä paloina
1 kookosmaitopurkki (400 ml)

Kuumenna öljy paistinpannussa. Kuullota purjosuikaleita ja paloiteltuja porkkanoita pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää marinoidut soijapalaset ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää lopuksi kookosmaito ja anna hautua matalalla lämpötilalla n. 20 minuuttia. Voit tällä välin valmistaa curry-juurekset ja couscousin pakkauksen ohjeen mukaan. Tarjoa välittömästi lisukkeiden valmistuttua.

Ps. Viikon jekkuvinkki (sori, ei jägermeisteraiheinen juomaohje): Voit tarjota tätä "koehenkilöille" broilerikastikkeena - uskoisin, että vain harvat huomaavat eron, niin samantapainen purutuntuma sekä soijapaloilla että -suikaleilla on.

Nopeat curry-juurekset

Nämä nopeat, osittain mikrossa, osittain liedellä valmistettavat mausteiset juurekset ovat erinomaisia lisukkeita. Niissä on minua miellyttävä valkosipulinen, mausteinen maku. Olen yrittänyt löytää tietoa curryn rasvaliukoisuudesta, jonka takia se reagoisi erityisen hyvin kuumaan öljyyn ja näin lisäten mausteen aromia juureksiin. Utelias kokkikin (Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2005.)  mainitsee vain tämän: "Rasvassa kiehauttaminen korostaa curryn makua." Curry on kuitenkin mausteseos, joten eiköhän joku ainesosista ole rasvaliukoinen, ja näin öljyn kanssa reagoiva.. Kemistit tänne, ohoi!

Nopeat curry-juurekset (2-3 hengelle)

1 porkkana hyvin ohuina suikaleina
pala lanttua hyvin ohuina suikaleina
2 rkl öljyä
2 valkosipulia puristettuna
1 maustemitta curry-maustetta

Suikaloi juurekset ohuiksi viipaleiksi ja kypsennä 4 minuuttia mikroaaltouunissa. Mikrokeittämisessä täytyy ehdottomasti muistaa lisätä astian pohjalle vähän vettä  (n. puoli desiä tässä tapauksessa). Juurekset voi myös keittää perinteisesti kattilassa liedellä mutta itse olen yhä enemmän alkanut käyttää nopeaa kasvisten valmistamista mikrossa, etenkin jos kyseessä on vain pieni lisuke, kuten tässä tapauksessa.

Kiehauta öljy kattilassa ja lisää currymauste ja puristettu valkosipuli. Keitä mausteita n. 15 sekuntia ja lisää joukkoon hyvin valutetut ja kuivatut juurekset. Sekoita koko ajan ja laske lämpötila mahdollisimman alas . (Kaasuliedellä tämä onnistuu helposti, sähköliedeltä kannattaa varmaan siirtää kattila kokonaan pois jos juurekset saavat väriä liikaa). Pyörittele juureksia muutaman minuutin ajan valkosipuli-curryöljyseoksessa ja tarjoa kuumina.

Kasvissyöjän makkaraperunat

Bataatti on suurta herkkuani. Maustan muutenkin makean mukulakasvin lähes aina hunajalla ja valkosipulilla ja näin tälläkin kertaa. Olen myös jo parin kuukauden aikana kokeillut soijasuikaleita, varsinkin broilerin korvikkeena, ja näissä "makkaraperunoissa" soijasuikaleet saavat makua salviasta. Nyt keitin suikaleita mausteineen n. 5 minuuttia ja annoin olla uunissa toiset 5 minuuttia, yhdessä marinoitujen juuresten kanssa. Toinen tapa olisi tehdä oma marinadi soijalle keittämisen jälkeen, mutta halusin nähdä miten soijasuikaleet toimivat uunissa pelkästään keitettyinä. Tämä ruoka ei huutele esteettisyydeellään mutta se oli herkullista, grillimäistä kasvislohturuokaa.

Marinoidut uunibataatit (2:lle nälkäiselle)
Sekoita kulhossa seuraavat ainekset:
1 iso bataatti pieninä lohkoina
1 sipuli viipaleina
2 porkkanaa palasina

Marinadi
1 dl rypsiöljyä
1 rkl soijakastiketta
2-3 rkl hunajaa
1 rkl ketsuppia
1 tl balsamicokastiketta
4 valkosipulin kynttä puristettuna
1 rkl yrttitarhan sekoitus-maustetta
mustapippuria ja merisuolaa myllystä maun mukaan

En mitannut aineksia sen tarkemmin, joten annetut mitat ovat arvioita. Teen yleensä marinadin näistä aineksista, milloin jotain lisäten (esim. chiliä), milloin taas poistaen. Marinadin tulisi olla paksua ja mausteisen makeaa. Sekoita marinadi huolellisesti kulhossa kasvisten kanssa ja levitä ne uunipellille, leivinpaperin päälle. Laita uuniin n. 35 minuutiksi. Kääntele vähintään kerran.

 

Salviasoijasuikaleet
2 dl soijasuikaleita
4 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
1 tl salviaa
mustapippuria ja merisuolaa myllystä (pari-kolme kierrosta)

Kiehauta vesi ja lisää soijasuikaleet sekä mausteet kattilaan. Keitä n. 5 minuuttia. Siivilöi neste hyvin pois ja sekoita uunissa olevien juuresten kanssa pellille. Kuumenna uunissa 5 minuuttia (eli kun bataatit ovat olleet n. 30 min.) ja laita mahdollinen uunin grillivastus päälle viimeiseksi minuutiksi. Syö sellaisenaan!

Tarjoamme tänään valkosipulista bataattivuokaa

Kehittelin tätä ohjetta pariinkiin otteeseen, sillä tavoitteenani oli saada maistuva suolaton kasvisruoka. Haasteellista! Tästä kasvisvuoasta tulikin sitten vaihtoehto niin gluteenittomaan, munattomaan, laktovegetaariseen kuin siis suolattomaankin ruokavalioon. Eikä näihin ton-päättyviin sanoihin tällä kertaa tarvinnut yhdistää sanaa "mauton". Suolattomasta ruoasta saa ylläri-pylläri myös maistuvaa jos ainesosat ja mausteet täydentävät hyvin toisiaan. Vegaaniversion tästä saa vaihtamalla ruokakerman esim. porkkanamehuun. Itse en sitä ole käytännössä kokeillut mutta luulisin sen toimivan.

Ikäloppu kaasu-uunini ei millään uskonut, että tämä ruoka oli tarkoitus saada valmiiksi saman päivän aikana, joten uunissaoloaika ohjeessa on perin viitteellinen. Minä haudutin vuokaa lähemmäs 2 h mutta tehokkaammilla wateilla varmaan lyhyempikin aika riittää.

Valkosipulinen bataattikasvisvuoka (4 annosta, 250 g annos)

Ja ei, en ole unileverin uusin tuote-esittelija mutta etsiessäni täysin natriumitonta ruokakermaa löysin lähikaupastani vain 7% Floraa. Varmasti muitakin on.

2-3 bataattia
1 punainen paprika
puolikas kukkakaali
ruukku tuoretta persiljaa
5 isoa valkosipulin kynttä murskattuna
0,5 dl rypsiöljyä
1 tl mustapippuria
1 tl oreganoa
1 tl valkosipulista yrttimausteseosta
1 rkl rypsiöljyä
2 dl 7% ruokakermaa (tarkista: natrium= 0 g)

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Paloittele bataatti, paprika ja kukkakaali suikaleiksi ja sekoita kulhossa. Lisää hienonnettu persilja. Sekoita keskenään murskatut valkosipulit, mustapippuri, oregano ja yrttimauste öljyyn erillisessä astiassa. Lisää öljy-mausteseos kasvisten joukkoon hyvin sekoittaen. Voitele uunivuoka rypsiöljyllä ja lisää kasvikset ja ruokakerma vuokaan. Kypsennä uunissa n. 1-1,5 h kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Anna vetäytyä n. 10 minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoa esim. uunilohen lisukkeena tai vihersalaatin kera.

Tomaattikeitosta se lähtee!

Testing testing. Tervetuloa Gastromaaniseen blogiini. Mikään ruoka ei täällä ole inhimillisesti vierasta ja kohdallani maanista ruoanlaittotahtoa taitaa välillä olla huomattavasti enemmän kuin taitoa. Seksiä kuulemma ajatellaan vähintään kerran minuutissa ja 59 sekuntia kuluukin sitten ruoan ajattelemiseen ja näin taitaa olla myös minun kohdallani. Onnekseni ihminen tarvitsee joka päivä ruokaa, joten kävipä minulla TUURI kun yksi intohimon kohteistani on ruoka..

Pulinat sikseen ja asiaan, tarjotaan alkukevään kunniaksi sileää tomaattikeittoa.

Tomaattikeitto (4 hengelle)

Tarjosin tätä keittoa vierailleni alkuruoaksi ja tarkoituksena oli saada niin pehmeä ja sileä rakenne kuin mahdollista. Tabasco ja sokeri tasapainottavat toisiaan ja antavat sopivasti hieman makean mutta kuitenkin mausteisen säväyksen. Käytän itse todella harvoin kuohukermaa ruoanlaitossa mutta tähän keittoon se kuitenkin hyvin sopii. Tarvittaessa pienempikin rasva% riittää. Sherry lopuksi lisättynä pyöristää makua sopivasti.

2 pientä sipulia
1-2 sellerin vartta
1 porkkana
2-3 valkosipulin kynttä
(peruna)
6-7 dl kasvislientä kuutiosta
pieni purkki tomaattipyrettä
n. 2- 3 dl murskattua tomaattia (esim. 1 tetra tomaattimurskaa)
1 tl sokeria
1 tl tabascoa
2 dl kuohukermaa
basilikaa (tuoretta n. puoli desiä, pari ruokalusikallista kuivattuna)
nokare voita
suolaa, mustapippuria
(sherryä 1 rkl)

Paloittele juurekset ja sipulit pieniksi palasiksi ja kuullota kattilassa öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää kasvisliemi. Keitä n. 15 minuuttia kunnes juurekset ovat pehmeitä. Lisää tomaattipyre, murskatut tomaatit, sokeri, tabasco, suola, pippuri (ja kuiva basilika). Anna hautua hiljalleen n.20 minuuttia (pitempäänkin jos on aikaa). Sekoita kaikki ainekset hienoksi soseeksi esim. sauvasekoittimella tai monitoimikoneessa. (Voit tarvittaessa myös paseerata soseen tämän jälkeen siivilän läpi.) Kiehauta uudelleen ja lisää kuohukerma sekä voi ja anna hautua hiljaa vielä n. 5-10 minuuttia. Jos ”vetisen oloinen” anna hautua pidempään.

Tarkista suolaisuus sekä pippurin ja tabascon määrä, lisää tarvittaessa sokeria tasapainottamaan tabascon makua. Jos käytät tuoretta basilikaa, lisää se vasta viimeisen kiehautuksen aikana. Tässä vaiheessa kokille lasi viiniä ja keitolle ruokalusikallinen sherryä.. Koristele keitto esim. smetananokareen ja basilikan lehden kanssa ja tarjoa kuuman valkosipulipatongin kanssa.