Kurkkurelissi

Jotenkin pääsi livahtamaan ohi tämän kurkkurelissin postaus silloin, kun avomaakurkkujen aika oli parhaimmillaan ja Kulinaarimurujen Jaanan tavoin pohdin tohtiiko epäajankohtaisista asioista enää edes kirjoittaa? Päätin, että kyllä tohtii jos hauskaa ja hyvää on tehty, niin jaetaan se kaikelle kansalle! :) Viimeisin innovaatio muuten oli laittaa tätä etikkaisen makeaa relissiä lämpimien juusto-kinkku-sipuli-ruisleipien päälle. Hyvää! 

Kurkkurelissi (n. 6 dl) (ohje mukailtuna Dan Sukkerin reseptistä)

500 g avomaankurkkuja pieninä kuutioina
100 g sipulia pienenä hakkeena
puolikas paprika pienenä hakkeena
kaksi valkosipulin kynttä hakkeena
1 dl vettä
1 dl etikkaa
2 rkl karkeaa suolaa
10 sinapinsiementä
3 dl hillosokeria
1/2 dl tilliä

Silppua sipuli, valkosipulit, paprika ja kurkut pieniksi paloiksi. Kiehauta vesi ja etikka sekä mausteet kattilassa (älä käytä alumiinista). Anna maustua n. 15 minuuttia. Siivilöi liemi ja lisää sipulisilppu, paprika ja kurkku liemeen. Sekoita hillosokeri joukkoon, kiehauta ja keitä pari minuuttia. Lisää joukkoon tilli. Anna jäähtyä ja säilö puhdistetuissa purkeissa. Säilytä jääkaapissa.

Ps. Itse pesin ja liotin kurkkuja yön yli kylmässä vedessä erään säilöntäkirjan ohjeen mukaan. Yritin selvittää miksi näin tehdään ("ruoanlaitossa kaikkeen on syy") ja Emännän Tietokirja vuodelta 1957 ainakin suolakurkkuja säilöessä laittaa kurkut vuorokaudeksi miedonlaiseen suolaveteen, "jonka jälkeen vialliset erotetaan tarkoin pois", eli olisiko vedellä pilaantuneita kurkkuja nostattava vaikutus?

Ja minä itse, miksi näitä mietin?
Se merkki varhaisen on vanhuuden
Miks seuraa käskyä en veren vietin
Vaan kurkkuin kohtaloita huokailen.. ;)) 

Suppilovahverohilloke

Valtavan hyvä suppisvuosi, ainakin viime viikkojen bloggauksista päätellen. Pääsin minäkin mukaan suppisten poimintaan ja kotiin vietävänä oli n. 7 litraa ruskeaa metsän herkkua. On se vaan ihana tunne: omat sienet odottamassa ehtoisen emännän/isännän valmistusta. Piirakan, kastikkeen ja pakastamisen lisäksi tein lopusta kahdesta litrasta suppilovahverohilloketta, jota voi käyttää esimerkiksi hirvipadan tai muiden tummien liharuokien lisäkkeenä. 

Ohje on mukaelma Kotilieden ohjeesta. Puolitin ohjeen ja lisäsin ohuen ohuita sipulirenkaita pienen sipulin verran. Huom! En "huuhdellut" sieniä paistamisen jälkeen, kuten Kotilieden ohjeessa neuvotaan, minusta se on täysin turhaa. Rosepippurit olivat päässeet loppumaan, ja korvasin ne muutamilla viherpippureilla. Maulle tällä tuskin oli merkitystä, enemmänkin tässä maistuvat kaneli ja maustepippurit sokerisen etikkaisesti  - aavistuksen verran liiankin voimakkaasti, joten lisäisin ehkä vesimäärää hieman seuraavalla kerralla tai vastaavasti vähentäisin etikkaa aavistuksen. Matkaa anoppini herkulliseen suppischutneyyn on siis vielä! :)

Hillosokeri tosiaan "hillottaa" tehokkaasti, joten kannattanee malttaa mieli sen lisäämisessä, tarvitaanhan hillosokeria vähemmän kuin tavallista sokeria. Käytin Dan Sukkerin hillosokeria, jossa hilloamisominaisuudet tulevat lisätystä pektiinistä sekä kaliumsorbaatista.

Suppilovahverohilloke (n. 3,5 dl)

2 l tuoreita suppilovahveroita
1 dl vettä
1/2 dl etikkaa
1/2 dl valkoviinietikkaa
0,25 tl suolaa
2,5 dl sokeria tai 2 dl hillosokeria
n. 6 kokonaista neilikkaa
1 kanelitanko
puoli rkl rosepippureita
n. 10 maustepippuria
sipulirenkaita pienestä sipulista

Pilko suppilovahverot pienemmiksi ja paista sieniä kuivalla pannulla, kunnes lähes kaikki neste on haihtunut. Sekoita nesteet, sokeri sekä mausteet kattilassa ja kiehauta. Lisää sienet sekä sipulirenkaat. Keitä matalalla lämmöllä noin 15 minuuttia välillä sekoittaen. Kaada sisältö puhdistettuun lasipurkkiin ja anna jäähtyä. Säilytä jääkaapissa. (Täältä löytyy Kotilieden hyviä ohjeita säilöntään ja purkkien käsittelyyn ennen säilömistä.)

Paksoista asiaa

Mitä varten naapurit ovat olemassa? No vaikkapa siksi, että he voivat kätevästi antaa paksoi-kasviksen pienenä lahjana ihan muuten vain. Siis kiitos P. Itse paksoi oli minulle aika tuntematon tuttavuus ja loistava Kotimaiset Kasvikset sivusto tiesikin  kertoa, että paksoin toinen nimi on pinaattikiinankaali ja että sitä voidaan käyttää sekä wokkiruoissa että raakana salaatteihin, niin lihan kuin kalan kanssa. Käteviä tuommoiset kasvikset, että terve, mä sovin vähän joka paikkaan..

Koska olemme lähdössä muutaman päivän päästä juhannuksen viettoon, on jääkaapin viralliset tyhjennyspäivät käynnissä eli kaikki käytetään, mitä sieltä enää löytyy, eikä  turhaa uutta osteta tilalle ennen mökkireissua.  Niinpä annoin maustamattomien broilerinpalojen ("ohuet fileepihvit") marinoitua pari tuntia tekemässäni marinadikastikkeessa, jonka jälkeen grillasin ne nopeasti grillivastuksilla uunissa. Kaveriksi sitten wokkasin paksoita, porkkanaa ja kesäsipulia valkosipulin ja vahvojen pepperonien kera. Ja kyllä, hel-lou paksoi! Tapaamme varmasti uudestaan, sen verran hyvää oli ja sopi tosiaan hyvin myös grilliruoan kanssa. Kannattaa kuitenkin tehdä isompi annos kerralla, ohje on vain kahdelle pieniruokaiselle tai yhdelle isoon nälkään lisäkkeeksi.

Superhelpot wokkikasvikset (1-2 hengelle)

1 paksoi pieninä suikaleina
1 porkkana hyvin ohuina viipaleina
2 kesäsipulia varsineen ohuina suikaleina (n. 4-5 cm pituisina)
4 valkosipulin kynttä palasina
3-4 pientä vahvaa pepperonia pieninä palasina (tai chilipalkoja)
1/2 tl thai-kalakastiketta
1 tl soijakastiketta
1 tl muscovadosokeria
2-3 rkl ruokaöljyä
suolaa, mustapippuria

Ja jos ei ole tullut wokattua niin toimi seuraavasti: Suikaloi kaikki kasvikset suurin piirtein ohuesti saman pituisiksi. Irrota paksoin lehdet kannastaan ja leikkaa 2-3 osaan pitkittäin. Laita valkosipulit ja pepperonit erikseen. Usein näkee aasialaiswokeissa käytettävän sesamöljyä mutta itse käytin rypsiöljyä. Ja aasialainen keittiö on minulle muutenkin kovin tuntematon, joten täällä toisin sanoen sovelletaan todella oman kauhan oikeudella..

Kuumenna öljy esim. kasarissa tai wokkipannussa ja lisää  valkosipulit ja pepperonit (tai chilipalat) pannulle. Pyöräytä noin puolen minuutin ajan ja lisää mukaan loput kasviksista. Pyörittele kasviksia koko ajan, jottei pinta turhaan ruskistu. Näitä kasviksia kuumensin n. 4-5 minuuttia  kaasun keskilämmöllä. (Porkkanat jäivät ehkä liiankin koviksi.)  Lisää thai-kalakastike, soijakastike, sokeri sekä merisuolaa ja pippuria myllystä. Sekoita hyvin, tarkista maku ja tarjoa saman tien. Helppoa ja hyvää: suolaista, mausteista ja hieman makeaa.

Heräteostoksena kampelaa

Rakastan kalaruokia. Pieni lähikauppani hankki jokin aika sitten tuorekala-/lihatiskin ja mahdollistaa  nykyisin siis myös heräteostoksia kalapuolella, which is nice. Törmäsinkin hämmästyksekseni kampelafileisiin äskettäisellä maidonhakureissulla ja pakkohan muutama file oli ostaa mukaan ja katsoa millainen otus se olisi paistettuna. Olen syönyt kampelaa aikaisemmin lähinnä savustettuna, kesäisin. Ei ollut kuulemma suomalaista vaan ehkä Norjasta.. kuului myyjätytön epämääräinen vastaus alkuperämaahan. Mieleen tuli WWF:n julkaisema Kuluttajan kalaopas ympäristöystävällisiin valintoihin ja niinpä - vähemmän vastuullisesti tosin - tarkistin kampelasuositukset vasta ruokailun jälkeen.  

Oppaan mukaan kampelaa kannattaa syödä seuraavasti. Vihreää valoa (suosi) kampelalle, keltaista valoa (harkitse) hietakampelalle, kasvatetulle piikkikampelalle ja muulla kuin pohjatroolilla pyydetylle punakampelalle. Punaista valoa (vältä, voi olla uhanalainen) villille piikkikampelalla ja pohjatroolatulle punakampelalle. Tilasinkin taskukokoisen opasläpyskän wwf:ltä, niin löytyy ostosuositukset suoraan kauppakassista jatkossa.

Paistettu kampela on muuten mitä oivallisin herkku, jota voin lämpimästi suositella. Itse kyhäsin kiireessä  kylmän kermaviilikastikkeen lisukkeeksi mutta varmasti mikä tahansa vaalealle kalalle sopiva lämmin kastike sopinee. Tarjoa esim. kukkakaalipyreen kanssa. Itse tein - edelleen kiireessä - jonkinlaisen (liian) löysän sileän kukkakaalimuusin ja mainiosti sekin sopi kalan kanssa yhteen.

Paistettu kampelafile ( 2 hengelle)

n. 300-400 g kampelaa fileinä
vehnäjauhoja
suolaa
hieman rouhittua mustapippuria
voita paistamiseen

Leivitä fileet suolalla maustetussa vehnäjauhoissa molemmin puolin. Kuumenna voi kullanruskeaksi paistinpannulla ja paista fileet kummaltakin puolelta kypsiksi, n.2-3 min/puoli, fileen koosta riippuen. Varo paistamasta kalaa liian kuivaksi.

Helppo kermaviilikastike

1 prk kermaviiliä
n. 1 dl tuoretta tilliä pilkottuna hakkeena
n. 1/2 dl tuoretta persiljaa hakkeena
hiukan ruohosipulia (miel. tuoretta)
2 tl vahvaa sinappia
1 tl mustapippuria
1-2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
(pari tippaa valkoviinietikkaa)

Hienonna yrtit ja sekoita yhdessä mausteiden kanssa kermaviiliin. Jos mahdollista, anna maustua jääkaapissa vähintään 20 minuuttia.

Karamellisoitua elinvoimaa

Aika harvoin tulee sellainen olo, että tämähän oli niin (syntisen) hyvää, että sen täytyy olla mukana kiellettyjen ruokien listalla. Jos siis joku sellaisen on laatinut, itseltäni kun harvoin mitään herkkua olen kieltänyt. Herkkuakin kun on niin monenlaista, ja minun makuhermoilleni tämä juuresten, sokerin, voin ja yrttien yhdistelmä toimi kerrassaan erinomaisesti. Myös tavallisesti lanttua vieroksuva siippani söi niitä mitä parhaimmalla  ruokahalulla, ja sehän aina kokin mieltä lämmittää. Tässä lyhykäisyydessään versioni karamellisoiduista juureksista. 

Karamellisoidut juurekset (2-3 hengelle) 

n. puoli litraa pilkottuja porkkanoita
n. puoli litraa pilkottua lanttua
n. 50-75 g voita
2-3 rkl muscovado ruokosokeria (tai fariinisokeria)
1-2 rkl kuivattua ruohosipulia
1 tl kuivattua rakuunaa
suolaa
mustapippuria

Kuori ja pilko porkkanat ja lanttu tasakokoisiksi paloiksi. Kuumenna voi paistinpannulla kellanruskeaksi. Lisää juurekset ja paahda niitä keskilämmöllä silloin tällöin käännellen, kunnes ne ovat saaneet kauttaaltaan kevyesti väriä. Lisää sokeri. Kääntele jälleen palasia, kunnes sokeri on sulanut ja muhinut muutaman minuutin. Lisää tässä vaiheessa mausteet mukaan ja hauduta matalalla lämmöllä vähintään 10-20 minuuttia, haluamasi kypsyysasteen mukaan.

Itse laitoin palaset 15-20 minuutin paistamisen jälkeen vielä uuniin (n. 175 asteinen) n. 10 minuutiksi odottaessani pääruoan valmistumista. Näin juureksista tuli täysin pehmeitä mutta tämän vaiheen voi myös skipata. Rakuuna sopii lantun kanssa mainiosti, suolan ja mustapippurin täydentäessä makeutta.

Etikka kohtaa sokerin chutneyssa

Olen aina pitänyt hapanimelän mausta ja se ensimmäinen kaupasta ostamani mangochutney oli jotain aivan ihanaa. Chutney-sana tulee hindinkielisestä sanasta catni ja tarkoittaa tahnamaista kastiketta. Meikäläisittäin chutneyt käsitetään ilmeisesti siten, että aina jokin chutneyn ainesosa on keitetty, mutta monissa Pohjois-Intian kielissä sanaa käytetään vain kuvaamaan tuorekäsittelyä, tietää Wikipedia kertoa. Chutneyt on valmistettu tasapainottamaan ja täydentämään pääruoan makuja joko tulisuudellaan tai makeudellaan. Tässä todella lyhyt yhteenveto muutamista rajanvedoista Kuka kukin on?-etikkasäilykeperheen jäsenistä. Lähteinä olen käyttänyt mm. Rajamäen keittiön sivuja sekä Keittiön kautta - ruoanvalmistajan opasta.

Chutney: Makeahko hedelmistä, vihanneksista, yrteistä, viinietikasta ja mausteista valmistettu paksu maustekastike.Tyypillisiä intialaisen chutneyn mausteita ovat mm. inkivääri, neilikka, jeera, chili, neilikka sekä kaneli.

Pikkelsi: Vihannesseos, joka on säilötty maustettuun etikkaliemeen. Kasvikset ovat tavallisesti paloiteltu pieniksi kuutioiksi ja usein maut ovat parhaimmillaan vasta viikkojen kuluttuessa.

Relissi: Höysteenä käytettävä hienonnetuista kasviksista tai raasteista valmistettu kirpeä tai hapanimelä valmiste. Relissi voi olla sileänä kastikkeena, sisältäen pieniä palasia vihanneksia tai hedelmiä.

                                                       Tästä se lähtee.

Chutneykokeiluni ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen ja lopputulos vähintäänkin kohtalainen. Oma chutneyni ei ole Intiaa nähnytkään, koska en käyttänyt mitään tyypillisiä mausteita cayennepippuria lukuunottamatta. Alun perin päätin olla keittämättä porkkanoita ja lehtiselleriä etukäteen mutta sen olisin hyvin voinut tehdä pehmeyden takaamiseksi. Myös mausteiden keittämisjärjestyksessä olisi pitänyt kuulla mahan ääntä eli keittää mausteet ensin öljyssä ja sitten lisätä kasvikset  eikä päinvastoin. Makua löytyi ja hapokkuutta ehkä vähän liikaakin, jota lopussa lisätty banaani mukavasti tasasi. Tässä chutneyssa on kohtalaisesti tulisuutta sekä makeutta. Lopputulokseksi annan kouluarvosanan 8- .

Hapanimelä kasvischutney (1 pieni purkki)

1 porkkana pieninä palasina
1 sipuli pieninä palasina
pieni pala paprikaa palasina
1/2 kesäkurpitsa palasina
2 yksikyntistä valkosipulia pieninä palasina
1 lehtisellerin varsi paloiteltuna
1/2 dl rypsiöljyä
1 tl currya
1/2 tl rouhittua mustapippuria
1/2 tl cayennepippuria
3/4 dl muscovadosokeria
1/2 -1 dl vettä
1/4 dl hienoa sokeria
1/2 dl balsamiviinietikkaa
1/2 dl omenamehua
1 rkl hunajaa
1 pieni kypsä banaani pieninä palasina

Paloittele kaikki kasvikset pieniksi palasiksi. Kuumenna öljy teräskattilassa (alumiininen ei sovi etikalle) ja lisää kaikki paloitellut kasvikset kattilaan. Sekoita ja kypsennä öljyssä n. 5-7 minuuttia, kunnes sipulit alkavat olla läpikuultavia. Lisää curry joukkoon ja kypsennä sekoittaen parin minuutin ajan. Lisää pippurit, sokerit, vesi sekä balsamico sekoittaen. Anna hautua hiljalleen noin 15 minuuttia kannen alla. Sekoita ja tarkista seoksen paksuus välillä.

Lisää tämän jälkeen omenamehu sekä hunaja ja anna hautua jälleen n. 20 minuuttia. Tarkista maku ja veden määrä. Lisää lopuksi paloiteltu banaani ja anna muhia vielä noin 5 minuuttia. Tarkista jälleen maku etenkin happamuuden ja makeuden osalta parhaimman tasapainon saamiseksi. Tarjoa esim. paistetun broilerin tai kasvispihvien kanssa.

Oodi parsakaalille!

Uskon parsakaalin voimaan! Noin, nyt se on sanottu. Pidän parsakaalia tämän hetkisen tietämykseni mukaan yhtenä suurena luonnon oman lääkekaapin valmisteista eikä siinä vielä kaikki: samaan hintaan saatte monipuolisen ja maistuvan kasviksen, joka oikeasti sopii lähes kaikkiin ruokalajeihin, keitoista gratiineihin. Parsakaali valittiiin vuoden vihannekseksi 2006, ja kasvismaailmassahan tämä on suuri arvonanto. Niitä muita luonnon lääkekaapin hyviä valmisteita ovat mielestäni tomaatti kaikissa eri muodoissa, mustikka ja punaviini.

Tämä juustoinen  kasvislisuke oli kokeilua puhtaimmillaan "Mitähän jääkaapista oikein löytyy"-tyyliin. Ja lopputulos oli tässä: 

Juustoinen kasvishöyste (3-4 hengelle) 
1 litra vettä
1 tl suolaa
3 kpl porkkanoita
1 kokonainen parsakaali
2 kpl kesäsipulia tai 10 cm palanen purjoa suikaleina
5 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja pieninä palasina
1 dl juustoraastetta (mielellään parmesaania)
1 maustemitta rouhittua mustapippuria
1-2 rkl sitruunalla maustettua oliiviöljyä
ripaus suolaa

Kuori ja paloittele porkkanat n. 3 cm pituisiksi ohuiksi suikaleiksi. Kiehauta vesi ja suola kattilassa ja keitä porkkanoita n. 5 minuuttia keskilämmöllä. Kun porkkanat kiehuvat, irrota parsakaalista pieniä kukintoja ja leikkaa kesäsipuli pieneksi silpuksi (tai purjo suikaleiksi).

Lisää vihannekset porkkanoiden joukkoon ja keitä noin 3-4 minuuttia. Parsakaalin tulisi olla loppuvaiheessa puolikovaa. Kaada vesi pois ja sekoita vihannekset kulhossa. Lisää pieniksi paloitellut aurinkokuivatut tomaatit ja juustoraaste vihannesten sekaan. Sekoita ja anna juustoraasteen sulaa.

Mausta pippurilla ja suolalla sekä sitruunalla maustetulla oliiviöljyllä. Myös aurinkokuivattujen tomaattien säilytysöljy käy. Sekoita kevyesti ja tarjoa lisukkeena. Voit valmistaa tämän myös ilman porkkanoita, kuten kuvassa oleva höystö on tehty.

Nopeat curry-juurekset

Nämä nopeat, osittain mikrossa, osittain liedellä valmistettavat mausteiset juurekset ovat erinomaisia lisukkeita. Niissä on minua miellyttävä valkosipulinen, mausteinen maku. Olen yrittänyt löytää tietoa curryn rasvaliukoisuudesta, jonka takia se reagoisi erityisen hyvin kuumaan öljyyn ja näin lisäten mausteen aromia juureksiin. Utelias kokkikin (Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2005.)  mainitsee vain tämän: "Rasvassa kiehauttaminen korostaa curryn makua." Curry on kuitenkin mausteseos, joten eiköhän joku ainesosista ole rasvaliukoinen, ja näin öljyn kanssa reagoiva.. Kemistit tänne, ohoi!

Nopeat curry-juurekset (2-3 hengelle)

1 porkkana hyvin ohuina suikaleina
pala lanttua hyvin ohuina suikaleina
2 rkl öljyä
2 valkosipulia puristettuna
1 maustemitta curry-maustetta

Suikaloi juurekset ohuiksi viipaleiksi ja kypsennä 4 minuuttia mikroaaltouunissa. Mikrokeittämisessä täytyy ehdottomasti muistaa lisätä astian pohjalle vähän vettä  (n. puoli desiä tässä tapauksessa). Juurekset voi myös keittää perinteisesti kattilassa liedellä mutta itse olen yhä enemmän alkanut käyttää nopeaa kasvisten valmistamista mikrossa, etenkin jos kyseessä on vain pieni lisuke, kuten tässä tapauksessa.

Kiehauta öljy kattilassa ja lisää currymauste ja puristettu valkosipuli. Keitä mausteita n. 15 sekuntia ja lisää joukkoon hyvin valutetut ja kuivatut juurekset. Sekoita koko ajan ja laske lämpötila mahdollisimman alas . (Kaasuliedellä tämä onnistuu helposti, sähköliedeltä kannattaa varmaan siirtää kattila kokonaan pois jos juurekset saavat väriä liikaa). Pyörittele juureksia muutaman minuutin ajan valkosipuli-curryöljyseoksessa ja tarjoa kuumina.

Täytetyt kasvis-savuporojuustopaprikat

Opin syömään paprikaa ensimmäistä kertaa niinkin vanhana kuin 12-vuotiaana, siihen saakka maku oli vain tökkinyt jostain syystä.. Pari vuotta myöhemmin kasvatin paprikoita omalla ikkunalaudallani - pölytys hoidettiin huolella tietysti vesiväripensselillä. Paprika on mielestäni yksi monikäyttöisimmistä vihanneksista: se maistuu sekä raakana että kypsennettynä, makuaan sen kummemmin menettämättä. Kapsaisiinista oli puhetta jo katkarapupostauksen yhteydessä mutta vihannespaprikasta se on jalostettu lähes täysin pois. Paprikoita voi täyttää loputtomilla eri vaihtoehdoilla - minusta tämä kasvis-savuporojuustotäyte oli tasapainoisempi ja maukkaampi kuin esimerkiksi jauhelihakasvistäyte mitä olin vähän aikaisemmin kokeillut.

Täytetyt paprikat (2 kpl)

1 punainen paprika
1 puolikas vihreä paprika pieninä palasina
1 raastettu porkkana
pala selleriä (n. 50 g) palasiksi pilkottuna
100 g Koskenlaskija savuporojuustoa
1 tl salviaa
1 tl basilikaa
2 valkosipulinkynttä palasina
1 pieni pala inkivääriä pienenä silppuna (tai raasteena)
2-3 rkl rypsiöljyä paistamiseen
suolaa
pippuria 
100 g juustoraastetta
öljyä
(valkosipulin palasia)

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Halkaise punainen paprika kahteen osaan ja poista siemenet sekä valkoinen sisusaines. Pilko ja raasta muut ainekset pieneksi silpuksi. Kuullota paistinpannulla tai kasarissa öljyssä ensin porkkanaraaste, vihreän paprikan palaset, selleri, valkosipuli sekä inkivääri n. 5 minuutin ajan koko ajan sekoittaen. Lisää savuporojuusto palasina sekä mausteet ja anna muhia pannulla kunnes massa on tasaista ja sulatejuusto kokonaan sulanut. Mausta suolalla ja pippurilla.

Täytä paprikan puolikkaat juustovihannesmassalla ja lisää runsaasti juustoraastetta päälle. Kypsennä paprikat öljytyssä uuninkestävässä astiassa. Halusin lisätä makua, joten laitoin pieniä valkosipulin palasia uuniastian pohjalle. Kypsennä uunissa n. puolen tunnin ajan. Paprika tuntuu vaativan yllättävän pitkän kypsennysajan, joten tarkista kypsyys ennen tarjoamista. Voit käyttää uunipeltiä ja moninkertaistaa ohjeen tarjotessasi paprikoita isommalle porukalle.