keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Oho, mihinkäs tuo puoli vuotta hurahti..?!

Tervehdys jälleen, pitkä olikin tuo taukoni bloggauksen ihmemaailmassa eli anteeksi äkkinäinen katoamiseni! Ajattelin kesällä, että olisikohan Gastromaniat tullut tiensä päähän - olisivathan ne harvat mahdolliset lukijani jo aikaa sitten unohtaneet tämän blogin, missä mitään uutta ei näy tapahtuvan. Mutta nyt vaelluslomalta palattuani uutta intoa tuntuu taas olevan eli kokeillaan vielä, syksyhän on uuden alkua ja näin myös tässäkin tapauksessa.

Olen kirjoittanut kesän aikana työharjoittelussa aika paljon ruokaohjeita mutta joutunut jättämään täysin pois ruokaan liittyvät muut pohdinnat terveysnäkökohtia lukuunottamatta, ja nyt olisi paljon pohdittua asiaa tällä muulla saralla pääkopassa - voi siis olla, että paatoksellista puhetta tulee jatkossa näkymään myös täällä. 

Hämmentävä löydös terveyden/sairauden saralta löytyi keväällä: sain diagnoosiksi soija-allergian kummallisiin iho-/silmäoireisiin. Tämä ei ollut lainkaan tervetullut uutinen, joudunhan siis jättämään kaikki soijaproteiinituotteet pois ruokavaliosta. Pahimmat oireet ovat poistuneet kotiruoan ja ahkeran tuoteselosteiden lukemisen avulla, tosin täysin ei ole selvää onko kyseessä pelkkä soijaproteiini vai myös lesitiini, jota todellakin laitetaan ihan joka paikkaan. Tätäkin kirjoittaessani silmäluomi on somasti turvonnut ja mietin, oliko se pari päivää sitten syömä hampurilainen vai se toffeejäätelö, joka tämän aiheutti..Tylsä juttu joka tapauksessa. 
 
Onneksi peruskasvisruokaa voi laittaa ihan ilman soijaakin ja laitan näin syksyn aloittajaisiksi tähän maistuvan juustopiirakan ohjeen. 


Suolainen juustopiirakka (1 vuoka, läpimitta 28 cm) 

Piirakkapohja:
200 g leivontamargariinia palasina
4-5 dl vehnäjauhoja
2-3 rkl vettä
1/2 tl suolaa

Voitele piirakkavuoka margariinilla. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Nypi margariini ja vehnäjauhot tasarakeiseksi seokseksi. Lisää vesi ja suola, ja sekoita taikina tiiviiksi massaksi mutta älä vaivaa. Lisää vesi vähitellen - riippuu näköjään myös jauhojen koostumuksesta tarvitaanko 2 vai 3 rkl vettä. Laita lepäämään jääkaappiin täytteen valmistumisen ajaksi. (Tai 10-15  minuutiksi pakastimeen).

Täyte:
1 kpl sipulia hienonnettuna
3 kpl valkosipulin kynttä palasina 
1 parsakaali pieninä palasina
250 g pakastettuja kasvisuikaleita
2 rkl rypsiöljyä paistamiseen
1 prk yrttituorejuustoa (100 g)
1 dl kasvirasvapohjaista ruokakermaa (esim. 7 % Flora)
1 kpl munia
3 dl vahva-aromisempaa juustoa (esim. mustaleima Emmental)
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl rakuunaa 
1 tl suolaa

Hienonna sipuli ja valkosipuli pieniksi palasiksi. Nypi parsakaalista kukintoja tai leikkaa se reilusti pieniksi palasiksi. Kuumenna öljy pannulla ja kuullota sipuleita ja parsakaalia muutaman minuutin ajan. Lisää pakastekasvikset joukkoon ja kuullota keskilämmöllä noin 5- 7 minuutin ajan. Sekoita ja kaada kulhoon. 

Raasta juusto ja sekoita yhdessä tuorejuuston, ruokakerman sekä munan kanssa kasvisten joukkoon. Lisää lopuksi suola, mustapippuri ja rakuuna. Sekoita kevyesti ja tarkista maku. Lisää mausteita tarvittaessa. 

Kaulitse taikina ja levitä vuoalle, tai vaihtoehtoisesti taputtele tasaisesti piirakkavuoalle. Pistele pohjaa haarukalla.  Levitä täyte piirakkapohjan päälle tasaiseksi massaksi ja paista kuumassa uunissa keskitasolla n. 40 minuuttia. Itse olen tehnyt tämän sekä kaasu-uunilla (jolloin valmistuminen oli nopeampaa) että sähköuunissa, jolloin esipaistamista olisi melkein tarvinnut, niin viittä vaille raa'aksi pohja jäi. (Eli voit myös esipaistaa pohjaa n. 10 minuuttia.) Tämä kesä on taas antanut esimerkkiä siitä, että erilaiset uunit ovat yksilöllisiä ja koskaan täysin ehdotonta paistolämpötilaa/-aikaa ei näköjään voi antaa - niin eri tavalla kaasu-uuni ja sähköuuni tekeleitäni on kohdellut. 

Ps. Yläkuva on Korouoman luonnonsuojelualueelta, Posiolta. Maisemat olivat  tosi palkitsevat, kunhan ensin oli kiivennyt 361 porrasta ylöspäin jyrkkää rinnettä pitkin! Voin kertoa, että tulin pitäneeksi tauon jos toisenkin tuossa nousussa.. :)

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Kahdet hampurilaiset

Viikonloppuna tuli syötyä hampurilaisia. Perjantaina valmistin hampurilaispihvit jauhelihasta ja sunnuntaiksi olivat vuorossa kasvisburgerit. Käytin Hattingin valmiita hampurilaissämpylöitä ja Felixin valmista hampurilaiskastiketta. Sämpylät kuivuivat vähän turhan nopeasti grillissä, joten merkki menee vaihtoon. Ja seuraavalla kerralla aion kokeilla itsetehtyä chilimajoneesia kastikkeeksi, kunhan sopiva ohje tulee vastaan. (Itse asiassa tuli, mutten tullut nauhoittaneeksi ko. tv-ohjelmaa, joten muisteluksi menee).

 Jauhelihaburgerit (2 kpl)


Jauhelihapihvit (4 pientä tai 3 isoa pihviä)
400 g naudan jauhelihaa
2 tl worchesterkastiketta
1 tl valkoviinietikkaa
1/2 tl suolaa
1 tl sambal oelek- chilitahnaa
1 tl valkosipulijauhetta (tai 3 puristettua kynttä)
mustapippuria myllystä
1 kananmuna

Sekoita jauheliha, kananmuna sekä mausteet, ja pyörittele pyöreitä, tasaisia pihvejä. Paista voissa molemmilta puolilta n. 3-4 minuuttia, kunnes pihvit ovat kypsiä. Varo polttamasta pihvin pintaa (kuten itselleni kävi parin pihvin osalta)..!

Muut ainekset:
1 cheddarviipale/pihvi
1 paksu sipuliviipale/pihvi
salaattia (esim. provencen salaattisekoitus)
tomaattia viipaleina
hampurilaiskastiketta
mustapippuria
paahdettua sipulirouhetta
hampurilaissämpylöitä

Tässä vaiheessa olin hieman kahden vaiheilla miten toimia cheddarin kanssa. Päädyin seuraavaan ratkaisuun: kun pihvit olivat valmiit, laitoin sämpylät grilliin lämpenemään. Tässä vaihessa laitoin jokaisen (edelleen paistinpannulla olevien ) pihvien päälle yhden paksun sipuliviipaleen ja sen päälle cheddarviipaleen. 

Paistoin pihvejä mahdollisimman miedolla lämmöllä kannen alla. Näin juusto ehti sulaa sipulin päälle juuri sopivasti, kunnes sämpylät ovat lämmenneet.

Kokoa ainekset oman mielen mukaan. Itse laitoin provencen salaattisekoitusta ja kastiketta pohjimmaiseksi, siihen päälle yhden pihvin ja lopuksi tomaattia ja sipulirouhetta sekä mustapippuria. Jos haluat reilun pihvin, kannattaa valmistaa vain 3 kpl, neljästä tuli vähän turhankin pieniä. 

Kasvisburgerit

Juurespihvitaikinan voi tehdä luultavasti paaaljon helpommin mutta tein tämän nyt monen mutkan kautta - lähinnä siksi, että saisin pehmeän taikinan. Niinpä esikeitin juureksia mikrossa ja raastoin SEKÄ hienonsin ne monitoimikoneessa. Pieni monitoimikoneeni on niin reipas tapaus, että välillä senkin täytyy päästä ulkoilemaan. Tavallinen raastinrauta ja raa'at kasvikset ovat myös ok,  mutta vaatinevat vain pitemmän kypsennysajan. Ja: kaasuliekki + valurautapannu = helposti palanut pinta eli yritin minimoida pihvien paistoajan.


Juurespihvit (n. 8 kpl pieniä pihvejä lettupannulla)
3 punajuurta
2-3 perunaa
3 porkkanaa
1 sipuli
1 muna
1/2 tl suolaa
2 tl yrttitarhan sekoitusta (tai omia yrttisuosikkeja)
1 tl valkosipulijauhetta
1/2- 1 tl rouhittua mustapippuria
2 tl sambal oelek- chilitahnaa
2 aurinkokuivattua tomaattia pieninä palasina
1 tl hunajaa
3 rkl korppujauhoa
Paistamiseen voita

Kypsennä kuorittuja punajuuria, perunoita sekä porkkanoita mikrossa  4 minuuttia (tai 8 minuuttia kattilassa). Muista myös mikrokuumennuksessa vesi astian pohjalle! Raasta kypsennetyt kasvikset sekä raaka sipuli hienoksi. Lisää mausteet, muna, hunaja ja aurinkokuivatut tomaatit sekä korppujauho.

Jos massa vaikuttaa kovin löysältä, lisää korppujauhoja lisää. (Itse paistoin ensimmäisen satsin "liian löysänä", ja tuloksena  oli epätasaisia/hajoavia pihvejä). Pihvejä tulee pystyä muotoilemaan hyvin käsissä ilman, että ne hajoavat. Jos olet esikeittänyt kasvikset, riittää  paistoajaksi paistin-/lettupannulla n. 4 minuuttia/puoli.

Tällä kertaa päätin toimia cheddarin kanssa toisin. Eli laitoin cheddarviipaleen sulamaan hampurilaissämpylän "ylempään" osaan lämmittäessä niitä grillissä, jolloin kootessa se olisi sulaneena heti pihvin päällä... Muuten laitoin samat lisukkeet kuin jauhelihaburgereissa eli pohjalle provencen salaattisekoitusta, hampurilaiskastiketta ja tomaattia. Koska pihveistä tuli pieniä, yhteen hampurilaiseen meni aina kaksi kasvispihviä. Ja oma suosikkini näistä kahdesta eri hampurilaisversiosta oli kyllä kasvisburgeri, sen verran pihveistä löytyi mausteista potkua.

Ruokaa vai eineksiä?

Jos eläisimme ideaaliyhteiskunnassa, meillä jokaisella olisi 1) vähintään keittiömestarin koulutus, 2) rajattomasti aikaa laittaa ruokaa, 3) oma pieni puutarhapalsta, josta hakea kasviksia ja yrttejä joka lähtööön ja 4) naapurissa luomulähitila, joka täyttäisi muut raaka-ainetarpeemme. Citymarkettien muovitetut lihapaketit olisi sakon uhalla kielletty ja einesten salakauppa kannattavaa bisnestä. Mutta. Sattumalta taitaa olla kuitenkin niin, että välillä ruokaa tulee tehtyä jotenkuten; milloin kiireen, milloin minkäkin omituisen mättöhimon takia. Eikä se aina täytä niitä ns. kunnollisia ravitsemuksellisiakaan tarpeita. On liikaa suolaa, liikaa rasvaa, liikaa.. no kaikkea.


Mistäkö moinen purkaus? Jotenkin keittiömestari Henri Alénin yleisönosastokirjoitus Hesarissa (29.1) varsinaisen "ruoan" ja "einesten" luokkajaosta (eineksiä ei saisi kutsua ruoaksi) sai minussa aikaan ihmeellisen reaktion. Kyllä, olen samaa mieltä, ettei lisäaineita täynnä olevat einekset ole välttämättä tarpeeksi laadukasta ravintoa mutta että ihanko ettei ruokaa? Que?! Yöpöydälläni on Alénin Sydän lautasella- keittokirja, joten ihan vieras hänen ajattelutapansa ei minulle ole. Siellä on ihania reseptejä  ja olen samaa mieltä, että jokaisen tulisi saada mahdollisuus nauttia hyvistä raaka-aineista laitetusta ruoasta. Mutta on vain se yksi asia - se, mitä kutsutaan todellisuudeksi. Minusta ihmisiä syyllistetään muutenkin liikaa ruokiin liittyvissä asioissa. Ruoka on myös aika henkilökohtainen juttu - itse asiassa yksi niistä harvoista asioista, joihin voimme jota kuinkin vielä itse vaikuttaa. Kuten kaikki tiedämme, ruoka kun saa muitakin arvoja - oli se sitten kehon hallinnan keino tai ideologinen symboli, ihan tuon perusaineenvaihdunnan ylläpitämisen lisäksi..

Ei, en ole einesten ystävä, minäkään. Mutta välillä tulee satunnainen valmislaatikko tai puolivalmiste kauppakoriin mukaan siitä huolimatta. Minusta hyvän ja laadukkaan ruoan puolesta tulee puhua, mutta paluuta siihen, että kaikki valmistaisivat ruoat alusta saakka kotona, ei tule luultavasti ikinä olemaan. Toivottavasti kenenkään vanhemman ei kuitenkaan tarvitsisi kuulla lapsiltaan pitkän työpäivän jälkeen: "Voi äiti/isi, miksei meillä koskaan ole ruokaa, aina vain eineksiä!"

Jos jotakin kiinnostaa tulevaisuuden ruokailun visiot, tässä mielenkiintoinen raportti: Syödään leväpullia pimeässä.

sunnuntai 24. tammikuuta 2010

Kasviskastike kookosmaidossa

Kuten jo Kasvissyöjän makkaraperunapostauksen yhteydessä kerroin, olen lisännyt soijan käyttöä viimeaikaisessa ruoanlaitossani. Minulla _ei_ ole mitään erityistä ruokaan liittyvää ideologiaa: syön pari kertaa vuodessa hyvän pihvin suuresti nauttien ja rasva suupielestä valuen; toisaalta laitan mielelläni kasvisruokaa, koska pidän keveyden tunteesta, minkä kasvispohjaisesta ruoasta saan.  Eläinperäisen proteiinintarpeeni voisin hyvin tyydyttää pelkästään kalalla. Uskoisin, että kalasta luopuminen olisi paljon suurempi kynnyskysymys kuin lihan jättäminen pois ruokavaliosta. Pääasiallinen ruokamottoni onkin vanha kunnon kohtuus kaikessa.

Tämä ruokavaliopohdinta ansaitsee ihan oman postauksensa, joten sitä odotellessa keskitytään toistaiseksi nauttimaan soijapaloista tehdystä kookosmaitokasviskastikkeesta (huh mikä yhdyssanahirviö!). Soijapalojen marinointiin käytin lähes samaa ohjetta kuin bataattien marinointiin em. "makkaraperunoissa". Lisukkeena valmistin couscousia ja curry-juureksia porkkanasta ja lantusta. Nopea ja erinomainen lisukeherkku, jota voisin syödä melkein ruoan kuin ruoan yhteydessä.


Kookosmaito-kasviskastike (2-3 hengelle)
2 dl kuivia soijapaloja
4 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
Lisää soijapalat kiehuvaan veteen yhdessä kasvisliemikuution kanssa. Keitä n. 10 minuuttia ja siivilöi vesi pois.

Marinadi:
0,5 dl rypsiöljyä
2 rkl ketsuppia
1 rkl soijakastiketta
1 tl basilikaa
1 rkl hunajaa
1 maustemitta mustapippuria
1 tl paahdettua sipulirouhetta
1 maustemitta currya

Sekoita marinadiainekset keskenään ja lisää soijapalojen joukkoon.

Valmista loput kastikkeesta seuraavasti:

2 rkl rypsiöljyä
10 cm purjoa ohuina suikaleina
2 porkkanaa pieninä paloina
1 kookosmaitopurkki (400 ml)

Kuumenna öljy paistinpannussa. Kuullota purjosuikaleita ja paloiteltuja porkkanoita pari minuuttia koko ajan sekoittaen. Lisää marinoidut soijapalaset ja kuumenna kiehuvaksi. Lisää lopuksi kookosmaito ja anna hautua matalalla lämpötilalla n. 20 minuuttia. Voit tällä välin valmistaa curry-juurekset ja couscousin pakkauksen ohjeen mukaan. Tarjoa välittömästi lisukkeiden valmistuttua.

Ps. Viikon jekkuvinkki (sori, ei jägermeisteraiheinen juomaohje): Voit tarjota tätä "koehenkilöille" broilerikastikkeena - uskoisin, että vain harvat huomaavat eron, niin samantapainen purutuntuma sekä soijapaloilla että -suikaleilla on.

Nopeat curry-juurekset

Nämä nopeat, osittain mikrossa, osittain liedellä valmistettavat mausteiset juurekset ovat erinomaisia lisukkeita. Niissä on minua miellyttävä valkosipulinen, mausteinen maku. Olen yrittänyt löytää tietoa curryn rasvaliukoisuudesta, jonka takia se reagoisi erityisen hyvin kuumaan öljyyn ja näin lisäten mausteen aromia juureksiin. Utelias kokkikin (Parkkinen, K. & Rautavirta, K. 2005.)  mainitsee vain tämän: "Rasvassa kiehauttaminen korostaa curryn makua." Curry on kuitenkin mausteseos, joten eiköhän joku ainesosista ole rasvaliukoinen, ja näin öljyn kanssa reagoiva.. Kemistit tänne, ohoi!

Nopeat curry-juurekset (2-3 hengelle)

1 porkkana hyvin ohuina suikaleina
pala lanttua hyvin ohuina suikaleina
2 rkl öljyä
2 valkosipulia puristettuna
1 maustemitta curry-maustetta

Suikaloi juurekset ohuiksi viipaleiksi ja kypsennä 4 minuuttia mikroaaltouunissa. Mikrokeittämisessä täytyy ehdottomasti muistaa lisätä astian pohjalle vähän vettä  (n. puoli desiä tässä tapauksessa). Juurekset voi myös keittää perinteisesti kattilassa liedellä mutta itse olen yhä enemmän alkanut käyttää nopeaa kasvisten valmistamista mikrossa, etenkin jos kyseessä on vain pieni lisuke, kuten tässä tapauksessa.

Kiehauta öljy kattilassa ja lisää currymauste ja puristettu valkosipuli. Keitä mausteita n. 15 sekuntia ja lisää joukkoon hyvin valutetut ja kuivatut juurekset. Sekoita koko ajan ja laske lämpötila mahdollisimman alas . (Kaasuliedellä tämä onnistuu helposti, sähköliedeltä kannattaa varmaan siirtää kattila kokonaan pois jos juurekset saavat väriä liikaa). Pyörittele juureksia muutaman minuutin ajan valkosipuli-curryöljyseoksessa ja tarjoa kuumina.

Kasvissyöjän makkaraperunat

Bataatti on suurta herkkuani. Maustan muutenkin makean mukulakasvin lähes aina hunajalla ja valkosipulilla ja näin tälläkin kertaa. Olen myös jo parin kuukauden aikana kokeillut soijasuikaleita, varsinkin broilerin korvikkeena, ja näissä "makkaraperunoissa" soijasuikaleet saavat makua salviasta. Nyt keitin suikaleita mausteineen n. 5 minuuttia ja annoin olla uunissa toiset 5 minuuttia, yhdessä marinoitujen juuresten kanssa. Toinen tapa olisi tehdä oma marinadi soijalle keittämisen jälkeen, mutta halusin nähdä miten soijasuikaleet toimivat uunissa pelkästään keitettyinä. Tämä ruoka ei huutele esteettisyydeellään mutta se oli herkullista, grillimäistä kasvislohturuokaa.



Marinoidut uunibataatit (2:lle nälkäiselle)
Sekoita kulhossa seuraavat ainekset:
1 iso bataatti pieninä lohkoina
1 sipuli viipaleina
2 porkkanaa palasina

Marinadi
1 dl rypsiöljyä
1 rkl soijakastiketta
2-3 rkl hunajaa
1 rkl ketsuppia
1 tl balsamicokastiketta
4 valkosipulin kynttä puristettuna
1 rkl yrttitarhan sekoitus-maustetta
mustapippuria ja merisuolaa myllystä maun mukaan

En mitannut aineksia sen tarkemmin, joten annetut mitat ovat arvioita. Teen yleensä marinadin näistä aineksista, milloin jotain lisäten (esim. chiliä), milloin taas poistaen. Marinadin tulisi olla paksua ja mausteisen makeaa. Sekoita marinadi huolellisesti kulhossa kasvisten kanssa ja levitä ne uunipellille, leivinpaperin päälle. Laita uuniin n. 35 minuutiksi. Kääntele vähintään kerran.









 


Salviasoijasuikaleet

2 dl soijasuikaleita
4 dl vettä
1/2 kasvisliemikuutio
1 tl salviaa
mustapippuria ja merisuolaa myllystä (pari-kolme kierrosta)

Kiehauta vesi ja lisää soijasuikaleet sekä mausteet kattilaan. Keitä n. 5 minuuttia. Siivilöi neste hyvin pois ja sekoita uunissa olevien juuresten kanssa pellille. Kuumenna uunissa 5 minuuttia (eli kun bataatit ovat olleet n. 30 min.) ja laita mahdollinen uunin grillivastus päälle viimeiseksi minuutiksi. Syö sellaisenaan!

keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Ahvenanmaan terveisiä eli siikakeittoa


No kävi kuule silleen että Gastromaniat kävi viikonloppuvierailulla Ahvenanmaan Föglössä. Siellä(kin) harrastetaan ihan perinteistä jääkalastusta (tai jään-alla-kalastusta) ja pääsin minäkin mukaan kokemaan verkkoja. Ja saalis oli erinomainen: iso hauki, 3-4 meriahventa, pari siikaa sekä  muutamia jättimäisiä särkiä.  Ruokaa muutamaksi päiväksi. Ja se toinen siika tuli sitten minulle, että varssågod barra. Eipä siinä sitten muuta kuin suolestamaan jään päällä sitä siikaparkaa ja auton takakonttiin odottamaan kotiin lähtöä. Kun ulkona on näinkin paljon pakkasasteita, säilytystila oli mitä otollisin. Ja vihdoin ja viimein, kotona, päätin tehdä siitä  - siikakeiton.


Siikakeitto (4 hengelle)
Kalalientä 5-6 dl (tässä ohje siihen)
1 sipuli pieneksi pilkottuna
20 g voita
3 dl vettä
3 isoa perunaa kuutioina
1 porkkana viipaleina
3-4 tillinvartta pienenä silppuna
1 rkl merisuolaa
2 siikafilettä pieninä palasina
2 dl kuohukermaa
25 g voita
(hieman mustapippuria)
(4-5 tippaa tabascoa)
koristeluun tilliä

Kuumenna voi kattilassa ja kuullota sipulit voissa n. minuutin ajan. Lisää kalaliemi ja vesi päälle. Kiehauta ja lisää kuutioidut perunat ja porkkanat, tilli sekä suola joukkoon. Anna kiehua hiljalleen n. 15 minuuttia.

Lisää kalanpalat varovasti mukaan ja anna niiden kypsyä matalalla lämmöllä n. parin minuutin ajan. Kaada lopuksi kuohukerma sekä voi  mukaan ja kiehauta keitto vielä kerran. Tarkista maku. Voit maustaa sitä vähäisellä määrällä mustapippuria ja tabascoa mutta ole varovainen, ettei siian oma hieno maku häviä! Koristele keitto tillisilpulla ja tarjoa saaristolais- tai ruisleivän kera.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...